Olisiko Kauppamatkustajan sanoma vanhentunut? Ei missään nimessä. Työelämässä epäonnistuminen, avioliiton ja isä-poika-suhteen kuvaus, rahahuolten luomat paineet, unelmissa pettyminen ja niihin silti kurkottaminen - ne ovat elämää, jota elämme.
Suomen Kansallisteatterin suurella näyttämöllä nähdään järisyttävän vahva tulkinta Willy Lomanista, kauppamatkustajasta, joka on urallaan kuvitellut itsestään suuria. Mika Myllyahon ohjaus on paras versio näytelmästä, jonka pääroolissa olen nähnyt vuosikymmenien varrella Pentti Siimeksen, Esko Salmisen, Juha Mujeen ja vuonna 2012 myös New Yorkissa Philip Seymour Hoffmanin. Hänen loppunsa kaksi vuotta myöhemmin muistuttaa traagisesti Willy Lomanin lopullista ratkaisua.
Kansallisteatterin suurella näyttämöllä nähdään nyt syvästi inhimillinen tragedia, josta löytyy kosketuskohtia monen katsojan omaan elämään.
Aku Hirviniemi, Hannu-Pekka Björkman ja Samuli Niittymäki ovat näytelmän vahva kolmikko, isä ja hänen poikansa. (kuva Mitro Härkönen)Unelmissaan pettyneen, 34 vuotta kestäneen kaupparatsun työstä lopulta potkut saaneen Willy Lomanin viimeinen toivo on hänen pojassaan Biffissä. Isän ja pojan, Hannu-Pekka Björkmanin ja Aku Hirviniemen välinen yhteenotto on niin väkevää teatteria, etten voinut hillitä itkuani. Kohtaus porautuu terävästi isän ja pojan keskinäiseen rakkauteen, kahden sukupolven väliseen kuiluun ja isän pettymykseen, ettei poika voikaan paikata hänen unelmansa romahtamista. Miten voisikaan?
Jos Willy Loman on pettynyt poikaansa Biffiin, yhtä vähän odotuksiin vastaa perheen toinen poika Happy, jota näyttelee herkästi Samuli Niittymäki. Perheen keskiössä on aviomiestään loppuun asti kannustava vaimo Linda, joka asettuu aina miehensä, ei poikiensa puolelle. Kristiina Halttu on roolissaan levollisesti ja vahvana läsnä.
Kristiina Halttu ei tee mitään liikaa, eikä liian vähän roolissaan Linda Lomanina. (kuva Mitro Härkönen)Kauppamatkustaja on ihmissuhdenäytelmä, ja samalla se kuvaa amerikkalaisen unelman, jatkuvan menestyksen toiveen romahtamista. Tässäkään näytelmän sanoma ei ole vanhentunut, sillä nykyinen työelämä Suomessa on jatkuvine yt-neuvotteluineen raadollista taistelua.
Jukka-Pekka Palo, Petri Liski, Paula Siimes, Heikki Pitkänen ja Aksa Korttila tekevät näytelmän muissa rooleissa vahvat tulkinnat. Jokainen rooli alleviivaa sitä, miten nyt ei olla suuren laman kurittamassa New Yorkissa, vaan tässä ajassa.
Kati Lukan suunnittelema lavastus, joka ensimmäisessä näyttämökuvassa vaikutti ankealta, paljastuu tarinan edetessä erinomaisen toimivaksi kuvaukseksi suurkaupungin kivierämaasta.
Tämä Kauppamatkustajan kuolema ei unohdu, vaan jää mieleen suurena elämyksenä, monien ajatusten herättäjänä.
