lauantai 2. maaliskuuta 2024

Mies, ei ikoni

Miten vajaaseen kahteen tuntiin saa mahtumaan ihmisen elämäntarinan lapsuudesta aikuisuuteen, ajankuvan sisällissodasta jatkosotaan, kertomuksen Lontoon olympialaisten keihään kultamitalistista ja rakastetusta viihdetaiteilijasta? Hyvin ja koskettavasti ihmiselämän aitoja tunteita koskettaen.

Näyttelijä Timo Ruuskasen kirjoittama ja esittämä, Olga Horilan ohjaama Rautavaara - ihminen ja ikoni on vaikuttava ja yhden ainutkertaisen taiteilijauran läpivalaiseva näytelmä Tapio Rautavaarasta (1915-1979). Tänä keväänä helsinkiläisessä Teatteri Avoimet Ovet -teatterissa nähtävä esitys kantaesitettiin viime syksynä Riihimäen teatterissa ja toivottavasti jatkaa Helsingin jälkeen taivaltaan eri puolille Suomea.

Timo Ruuskanen on nyt Tapio Rautavaara (kuva Nils Krogell)

Red Nose Companysta monien tuntema Timo Ruuskanen on näytelmän pieni poika Tampereelta ja Oulunkylästä, Työväen Urheiluliiton, TUL:n vankkumaton jäsen, sota-ajan ilmavalvonnassa työskennellyt ja sittemmin jatkosodan aikana Maaselän rintamaradiosta äänestä tuttu kuuluttaja. 

Hän on koko kansan rakastama laulaja, joka levytti 1940-luvulta lähtien yli kolme sataa laulua ja esiintyi 22 elokuvassa. Näyttelijänä ei mikään Tauno Palo, mutta laulajana huippuluokkaa.

Ruuskanen ei tee näköispatsasta Tapio Rautavaarasta, eikä hän laula monologiesityksessään kuin muutaman tutun Rautavaaran laulun. Ruuskanen on vaikuttava hahmo näyttämöllä (188 senttiä pitkä kuten Rautavaara), gestiikaltaan ja ilmaisultaan tavattoman lahjakas näyttelijä. Näytelmä tempaa mukaansa, eikä tarinassa juututa pitkäksi aikaa yhteenkään Rautavaaran elämänvaiheeseen.

Timo Ruuskanen tekee esityksessään monien tuntemasta laulajasta elävän ja paljon kokeneen, myös monin tavoin rikkoutuneen ihmisen. Rautavaaran alkoholiongelmaa ei alleviivata, ei sitäkään, miten hänestä tuli tahtomatta tai tahtoen koko kansan ikoni.

Tapio Rautavaara oli ihminen, joka ehti elää monet Suomen kohtalonhetket. Ja selvitä niistä kuten hänen sukupolvensa teki. Osa haavoittui fyysisesti, osa henkisesti, mutta kaikesta koetusta rakentui se maa, jossa me nyt elämme. 

Maaliskuun ensimmäisen illan esitykseen mahtui myös oikeaa draamaa, kun yksi katsomossa istunut menetti tajuntansa. Näyttelijä, samoin kuin yleisö, olivat heti tilanteen tasalla. Ambulanssi tilattiin teatterille ja ylimääräisen väliajan aikana todettiin tärkein: vaikeissa tilanteissa me olemme yhtä!

Teatteri Avoimet Ovet, Rautavaara - ihminen ja ikoni -esitykset 27.4. saakka.