Ruotsia odotellaan vielä Natoon, mutta kuningaskunnalla ja sen pääkaupungilla on tänä vuonna monta aihetta juhlaan.
Kuningas Kustaa Vaasa nousi valtaan 500 vuotta sitten (1523), nykyinen kuningas Carl XVI Gustaf 50 vuotta sitten (1973), Kuninkaallinen ooppera täyttää 250 vuotta, Pohjoismainen museo 150 vuotta ja Tukholman kaupungintalo 100 vuotta. Tasavuosijuhlat huipentuvat joulukuussa aatonaattona, kun kuningatar Silvia täyttää 80 vuotta. Siitä hovi ei ole kuitenkaan vielä pitänyt mitään meteliä, liekö syynä Silvia itse.
 |
| Tukholman kaupungintalon vaikuttavaa arkkitehtuuria. |
Tämänkertaisen Viking Linen pressimatkan teemana olikin syystä kuninkaallinen Tukholma. Oppaana jälleen kerran erinomaisen taitava Hillevi Kindt, joka osaa asiansa, eikä eksy turhanpäiväisiin tai liian pitkiin selostuksiin.
Kungsholmenilla sijaitsevan kaupungintalon arkkitehtuuri lyö ällikällä, muistuttaahan arkkitehti Ragnar Östbergin suunnittelema talo enemmän renessanssipalatsia kuin virastotaloa, jossa istuu 101-päinen kunnanvaltuusto ja työskentelee monisatapäinen talon henkilökunta.
Kaupungintalolla järjestetään vuosittaiset Nobelpäivälliset, ja yksi talon historiallisista tapahtumista elettiin maaliskuussa vuonna 1986, kun pääministeri Olof Palme siunattiin siellä. Moni muistaa, että meidän oma Arja Saijonmaamme lauloi tilaisuudessa Jag vill tacka livet - ja En sång om frihet -laulut.
Sitä en kuitenkaan muistanut, että olen istunut lounaalla samassa salissa vuonna 1983, kun kuningatar Elisabet ja prinssi Philip vierailivat Tukholmassa. Lounaalle, jonka Ruotsin kuningaspari tarjosi, osallistui myös lehdistöä. Taisin olla niin untuvikkotoimittaja, että jännitykseltä on jäänyt unholaan tämä muisto - kiitos muistutuksesta kollegani Satu Saaristo!
Nyt nautimme lounaan kaupungintalon Stadshuskällaren-ravintolassa. Käymisen arvoinen paikka kuten kaupungintalo, mutta vinkkinä, että talon tiloihin pääsee tutustumaan vain varaamalla ennakkoon opaskierroksen.
 |
| Kaupungintalon kellariravintola. |
Lounaalta suuntasimme Kuninkaanlinnan erikoisnäyttelyyn, tutustuimme juhlakerroksiin ja Aarrekammioon. Vallan symbolit, kruunu, valtikka, maapallo ja avain mykistävät kävijän, jalokiviä sädehtivät kruunut ja tiarat ovat niitä, joita tasavaltaisessa Suomessa ei ole.
 |
 |
| Kameetiara on nähty viimeksi Victorian kutreilla hänen ja Danielin häissä. |
Kaunein, vaikka ei pramein, on aikoinaan Napoleon I:n puolisolle, keisarinna Josephinelle kuulunut kameetiara. Sehän on nähty sekä Silvian että Victorian häätiarana. Ruotsin hovin jonkinasteista demokraattisuutta kuvaa se, ettei kruunua koskaan nähdä kuninkaan tai kuningattaren päässä, vaan juhlatilaisuuksissa se tuodaan esille kirkon alttarille. Sen jälkeen kiireen vilkkaa takaisin linnaan!
Kiitos Christa Grönlund ja Lotta Lindroos matkajärjestelyistä, ihanasta päivästä Tukholmassa ja meno- sekä tulomatkan kaikista keskusteluista. Maailma oli taas hetken aikaa kohdillaan.
Kuninkaallisesta Tukholmasta kiinnostuneille suosittelen vastikään ilmestynyttä Sanna-Mari Hovin Matka kuninkaalliseen Tukholmaan -kirjaa (Tammi). Kirja on oivallinen opas sekä kaupunkilomalle että nojatuolimatkalle.
