sunnuntai 13. maaliskuuta 2022

 Kolmen ensi-illan putkessa

Kolme ensi-iltaa putkeen - aika hyvä suoritus jopa teatteria rakastavalta! Kun eri vaiheiden sulut ja koronarajoitukset ovat ainakin toistaiseksi taaksejäänyttä elämää, Helsingin kaupunginteatteri ei pihistellyt ohjelmistossaan. 

Ensi-iltaviikon ruuhka osui Ukrainan sodan toiselle viikolle. Sotauutisten keskellä oli hetken helpotus istahtaa katsomoon ja tuntea elävänsä, jopa nauraa. 2020-luvun alku ei ole ollut mikään iloinen 20-luvun alku kuten sata vuotta sitten, mutta tulevaan on silti uskottava ja elettävä ne hetket, jotka saamme rauhassa elää.

Putken ensimmäinen elämys oli Arena-näyttämön Näytelmä joka menee pieleen. Pentti, "Bona" Kotkaniemen ohjaus ottaa kaiken irti komediasta, jossa todellakin kaikki menee pieleen. Harrastajateatteriryhmä, jota taitavat ammattilaiset esittävät, ratkoo täysin älytöntä murhamysteeriä. On taito näytellä amatööriä ja toisin päin se ei onnistuisikaan - amatööri ei onnistu näyttelemään ammattinäyttelijän tavoin! Peter Ahlqvistin lavastuksessa seinät romahtelevat, ja näyttelijöistä irtoaa varsinaisia akrobaatteja. Erityismaininta teatterin vakinäyttelijöiden (Santeri Kinnunen, Eija Vilpas, Eppu Salminen, Matti Rasila, Risto Kaskilahti) ohella Alex Antonin ja Joel Hirvosen taidoille! Hirvosen esitys tuo väistämättä mieleen amatöörinäyttelijä, tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvisen kumartelemassa ja kerjäämässä kiitoksia...


Näytelmä jossa kaikki menee pieleen paitsi näyttelijäsuoritukset! (kuva Tapio Vanhatalo)


Toinen ensi-ilta tarjosi myös komediaa, vaikka vakavampaa sellaista. Mika Ripatin käsikirjoittama ja Heikki Kujanpään ohjaama Mikko Räsäsen tulevaisuus on koskettava ja viisas tarina isistä ja pojista ja yli sukupolvien ulottuvista toiveista sekä luokkayhteiskunnasta, jossa yhä vain elämme. Kuinka monta kertaa tulee kiittäneeksi katutöitä ja muita raskaita fyysisiä töitä tekeviä ammattilaisia ja kuinka paljon valitamme loppujen lopuksi mitättömistä asioista? Martti Suosalo on vailla mitään maneereita vahvasti läsnä nimiroolissa. Hän on kuin suomalaisen työmiehen prototyyppi. Yhtä vahvaa tulkintaa edustavat Rauno Ahosen ja Jari Pehkosen roolityöt. Ja vaikka komediasta on kyse, niin kyynel nousi välillä silmäkulmaan, niin tosi tarina on.

Rauno Ahonen, "palvelumuotoilija" ja Martti Suosalo, "katutyömaan etumies", ottavat yhteen. (kuva Otto-Ville Väätäinen)


Kolmannen ensi-illan kohdalla tein anteeksiantamattoman virheen - en katsonut näytelmän alkamisajankohtaa! Kun kävelin lauantai-iltana huolettomasti kymmentä yli kuusi kohti teatteria ja ihailin auringonlaskua Tokoinlahden takana, näyttelijä Tuukka Leppänen tuli vastaani ja kysyi olenko menossa katsomaan Hiljaiset sillat -ensi-iltaa. Joo! Tuukka kertoi, että se muuten alkoi lauantain tapaan jo kello kahdeksantoista. Ystävällinen vahtimestari päästi minut ystäväni kanssa silti sisään ja istuimme lämpiössä viinilasillisten kanssa odottamassa väliaikaa. Joten olen jäävi sanomaan puolikkaasta esityksestä mitään muuta kuin, että pääpari Merja Larivaara ja lankomieheni Kari Heiskanen ovat rooleissaan levollisesti läsnä. Liisa Mustosen ohjaus ei hehkuta rakastavaisten intohimoa, pikemminkin hiljaista surua kohtaamisen väistämättömästä lopusta. Karille lupasin, että tulen katsomaan vielä kokonaisen esityksen...

Merja Larivaara ja Kari Heiskanen päärooleissa, jotka elokuvassa vuonna 1995 tekivät Meryl Streep ja Clint Eastwood. (kuva Sami Mannerheimo)


sunnuntai 20. helmikuuta 2022

Elämä on iloleikki!

Uskomaton, unohtumaton teatterielämys, jonka koin ensi-illassa ja kaksi päivää myöhemmin uudestaan - sitä on Red Nose Companyn esitys Suomen Kansallisteatterissa. 



Timo Ruuskanen ja Tuukka Vasama, sekä harmonikassa Niko Kumpuvaara! (kuva Cata Portin)

Kokemus, joita teatteria harrastavalla on loppujen lopuksi vain muutama... Omissa teatterimuistoissani Kiven näytelmien tulkinnoista nousevat kärkeen Nummisuutarit Kansallisteatterissa 1968, Seitsemän veljestä Turun kaupunginteatterissa 1971 ja Ryhmäteatterin Nummisuutarit kesällä 1993 Suomenlinnassa.

Nyt ollaan teatterin ytimessä - tätä teatteri parhaimmillaan on. Näyttelemistä, akrobatiaa, suurenmoista tulkintaa, kulttuurihistoriaa, keveitä sivalluksia nykyhetkeen, ja katsoja vuodattaa ilon ja liikutuksen kyyneleitä.

Näyttelijät klovnien maskien takana ovat kuin commedia dell´artessa, ja tarina kantaa ilman kasvojen ilmeitä. Taustalla soi Marzi Nymanin hieno musiikki, jota esittävävät Avanti!Jousikvartetti ja harmonikassa Niko Kumpuvaara. 

Kaiken ytimessä soi Aleksis Kiven suomen kieli, joka parhaimmillaan meissä yhä säkenöi - ihan väärentämätön, rikas kieli. 

Red Nose Companyn kaksikon, Timo Ruuskasen ja Tuukka Vasaman monivuotinen työ Aleksis Kiven elämän ja teosten parissa on ei ole mennyt hukkaan. He ovat löytäneet Kiven sielun ja elämän, kaikkinensa. Käsikirjoittaja Eva Buchwald ja Linda Wallgren ovat tehneet riemullista yhteistyötä Ruuskasen ja Vasaman kanssa. Esityksen vaikuttavan lavastuksen ja puvustuksen on suunnitellut Tarja Simone, valosuunnittelun Ville Virtanen.

Red Nose Companyn fantastisen esityksen myötä Suomen Kansallisteatteria voi vain onnitella - ei voisi olla parempaa teatterin 150-vuotisen taipaleen juhlanäytelmää.

Ei uusia tulkintoja Seitsemästä veljeksestä, Kullervosta, vaan juuri tämä: "Mutta kas, kun kuin kaikki viimein ympäri käy, niin ottamme ryypyn ja unohdamme kaikki. Ryypin otamme ja nauramme ja itkemme yhtaikaa elinkautemme retkille."

Red Nose Company jatkaa matkaansa Kansallisteatterista ympäri Suomen teattereita. www.rednose.company.fi


perjantai 4. helmikuuta 2022

Parisuhteellista matkailua

Koko talvi tätä on odotettu kuin kuuta nousevaa - yhteistä irtiottoa Juhan kanssa arjesta ja pientä lomamatkaa Tukholmaan. Tavallisena tiistaina, juuri ennen koulujen hiihtolomien alkamista, astelimme  nostalgisissa tunnelmissa Viking Linen Cinderellaan ja muistelimme kesän 2002 matkaa, jolloin Cinderella kulki Helsingin ja Riikan väliä.

Me Naiset -lehti täytti silloin 50 vuotta ja koko toimitus aveceineen kuskattiin Riikaan. Matkalla sattui ja tapahtui, helle helli Riikaa ja meitä. Aina yhtä tyyni päätoimittaja Katriina Kaarre luotsasi taiten porukkaansa. 

Slussenin siltatyömaa voitettu, nyt ollaan jo Riddarholmenissa!



Cinderellaan mahtuu yli 2500 matkustajaa, nyt Tukholmaan lähti vain muutama sata, joten väljääkin väljempää oli. Viking Linen terveysturvallista matkustamista on pandemian aikana käsidesipisteiden lisäksi sekin, että illallisbuffetissa keittiöhenkilökunta annostelee ruuan matkustajan lautaselle. Se vähentää ruokahävikkiä, mutta on erinomainen idea myös hygienian takia.

Tukholmassa poikkesimme heti satamasta Fotografiskaan, jonka The Pet Show -näyttelyssä on 140 työtä koirista, kissoista ja meistä ihmisistä. Fotografiskan kaupassa oli yllätys, kun myytävien kirjojen joukossa oli vuonna 2018 ilmestynyt Sauna-kirja (Cozy Publishing). Kirjoitin siihen osan teksteistä, ja valokuvaaja Viola Minerva Virtamon malleina olivat muun muassa lapsenlapsemme Lilian ja Noel


Fofografiskan valloittava näyttely kotieläimistä ja ihmisistä!



Fotografiskan jälkeen alkoi hankala taival pakkassäässä kohti Östermalmin hallia. Slussenin vuosia jatkunut siltatyömaa on sotkenut koko alueen niin, että varsinkin jalankulkijoilla on vaikeuksia päästä kaupungin itäpuolelle. Onnistuihan se lopulta, vaikka hermo oli mennä. Palkitsimme vaivannäön  skagen toastilla ja lasillisella valkoviiniä. Tietenkin Lisa Elmqvistin kuulussa halliravintolassa! 

Skagen toast maistui parin tunnin kävelyn jälkeen.



Laivalle oli pakko palata taksilla, koska emme halunneet enää seikkailla Slussenin työmaalla. Illallinen Ocean Grill -ravintolassa ei pettänyt, ei ruoka eikä viini, jota superystävällinen tarjoilija meille suositteli. Hän kertoi, miten matkustajia jo odotetaan laivoille ja tiivisti myös matkailijan toiveet: "Ehkä kevät tuo helpotuksen pandemiaan!" 

Cinderellan Ocean Grill -ravintolan kokkien työtä voi seurata ravintolasalin puolelta.



Cinderella vei ajatukset menneeseen, tulevaisuutta on se, että ylihuomenna lähden vastaanottamaan Viking Linen uutta ja uljasta Glory-laivaa Turkuun, jossa sen tuloa juhlistavat ilotulitus ja soittokunta.

Olen seurannut Gloryn matkaa instagramissa aina siitä lähtien, kun se starttasi telakalta Kiinasta. 
Tänään perjantaina se näyttää jo ohittaneen Tanskan länsirannikon... 

Kaupallinen yhteistyö Viking Line Suomi