"Ei mikään virta ole niin nopea kuin elämä. On ilta, kun ehtii joen ylitse."
Niin kirjoitti Paavo Haavikko (1931-2008), ja miten koskettavasti ajatus kuvaa vuonna 1935 syntyneen Aulis Sallisen säveltämän Ratsumies-oopperan ikiaikaista teemaa. Haavikon libretto kuvaa runollisen hienosti tätä ihmisen elämää kaikkineen.
Ratsumies nähdään nyt ensimmäistä kertaa Suomen Kansallisoopperassa, vaikka oopperan ensiesityksestä Savonlinnan Oopperajuhlilla on jo viisikymmentä vuotta. Voi todeta, että jo oli aikakin.
Jussi Nikkilän ohjaus peilautuu vahvasti nykyhetken kauhuihin, sotiin, ilmastokriisiin ja moniin muihin uhkiin. Kalle Holmberg ohjasi vuonna 1975 Ratsumiehen vallankumousdraamaksi ja viittasi monin kohdin presidentti Kekkosen uudelleenvalintaan ja Suomen silloiseen poliittiseen tilanteeseen. Jussi Nikkilä tuo tarinaan oman sukupolvensa näkemyksen, jossa Kekkosen haamu ei enää näy. Vaikka muita haamuja riittää.
Mustansynkeä lavastus ja puvustus, jotka ovat luovan suunnittelijan, visionääri takiksen käsialaa, eivät varsinaisesti luo toivoa. Jos sitä tarinassa muutenkaan on.
Ajat kuluvat, vuosisadat vierivät, mutta jokin säilyy - sodat, valtataistelut - monimutkaiset vallan myrkylliset koneistot. Kamppailu vallasta käydään aina ihmisten kesken, ja oopperassa lopulta Ruotsin ja Venäjän välissä sijaitsevalla rajamaalla, metsävaltiossa.
Ratsumiehen tarinassa vallitsee dystooppinen maailmankuva, joka tiivistyy fyysiseen ja seksuaaliseen väkivaltaan. Kertomuksen pääparin, Annan ja Antin rakkaus ei kestä ajan paineissa.
 |
| Mika Kares (kuva Ilkka Saastamoinen) |
Väkevimmän elämyksen esityksessä antoi ensemblen ykköskaarti, kansainvälistä uraa tekevä basso Mika Kares Anttina, sopraano Miina-Liisa Värelä Annana ja baritoni Ville Rusanen ratsutilallisena. Sekä tietysti kapellimestari Hannu Linnun upeasti johtama Suomen Kansallisoopperan orkesteri sekä oopperan kuoro.
 |
| Ville Rusanen (kuva Ilkka Saastamoinen) |
Ensi-illan keskeytti juuri ennen väliaikaa katsomossa tapahtunut sairaskohtaus, mutta esitys pääsi vauhtiin runsaan kymmenen minuutin katkoksen jälkeen. Ei voinut kuin ihailla, miten saumattomasti ooppera jatkui.
 |
| Hannu Lintu (kuva Samuli Isola) |
Illan kruunasi juhlafanfaari Aulis Salliselle. Hän on itse säveltänyt fanfaarin orkesterin 60-vuotisjuhlan kunniaksi.
90-vuotias säveltäjä otti yleisön kiitokset vastaan ensimmäisen parven ykkösriviltä. Seisaalleen nousseen yleisön joukossa tiesi sillä hetkellä tiesi todistavansa ainutkertaista historiallista tilaisuutta. Hetken tiivisti hienosti kiitospuheen Salliselle pitänyt Suomen Kansallisoopperan ja -baletin pääjohtaja Gita Kadampi. Se ollut virkapuhe, vaan aidosti lämmin tunnustus merkittävälle säveltäjälle.
 |
| Aulis Sallinen ja puoliso, oopperalaulaja Maija Lokka (kuva Samuli Isola) |
Suomen Kansallisooppera, Ratsumies, esitykset 28.5. saakka.
