Liisan seikkailut

 Saiturin joulun koskettava tulkinta

Juuri tässä pandemian kurittamassa ajassa, ihmisiä erilleen repivän vihapuheen ja erilaisuuden torjunnan keskellä tarvitaan sellainen teatteriesitys kuin Saiturin joulu. Ja tällä kertaa uutena tulkintana, vaikka tuttu Charles Dickensin klassikotarina monilta osin onkin. Nyt se nähdään Helsingin kaupunginteatterin Studio Pasilassa Heikki Sankarin käsikirjoittamana ja ohjaamana musiikkinäytelmänä. Musiikista vastaa Tuomas Kesälä orkestereineen.

Eppu Salminen on hurmaava Saituri! (kuva Robert Seger)

Tarina keskittyy tulkinnassa Saiturin omistamaan tehtaaseen, jonka lapsityövoimaa, orpolapsia, hän häikäilemättömästi käyttää hyväkseen. Lapset nousevat kuitenkin kapinaan ja päättävät antaa työnantajalleen opetuksen aivan kuten alkuperäisessä Saiturin joulussa tapahtuu. Keskiyön jälkeisinä sudenhetkinä Saituri joutuu kohtaamaan menneisyytensä ja nykyhetken haamut, jopa kauhistuttavan tulevaisuutensa.

Studio Pasilan esityksen erityislaatuisuus syntyy siitä, että mukana on kymmeniä ShedHelsingin lapsia ja nuoria. Yhteensä 10-19-vuotiaita esiintyjiä on kahdeksankymmentä, ja kaikki ovat päässeet mukaan eivät koe-esiintymisen, vaan harrastustoiminnan kautta. 

ShedHelsingin lapset ja nuoret tekevät riemulla joulumusikaalin. (kuva Robert Seger)

ShedHelsinki on vuonna 2017 perustettu säätiö, jonka ansiosta lapset ja nuoret löytävät ystäviä ja pääsevät kokeilemaan rajojaan. Mukana on myös erityislapsia. Yksi heistä 15-vuotias Cherie Anderson, jolla on alaraajapainotteinen CP-vamma. Hän kertoo, miten Shedissä kukaan ei arvostele muita, eivätkä mokat haittaa: "Olen löytänyt itsestäni uusia puolia. Opin ja osaan tanssikoreografioita, mitä en olisi uskonut!" 

Mokia ei näyttämöllä nähdä, vaan koko joukko suoriutuu Saiturin joulusta esiintymisen riemulla ja taidolla. Siitä kiitos näytelmän ohjaajalle, mutta tietenkin myös nuorten vastuuopettaja ja ohjaajan assistentti Hanna Nuoralalle ja opettaja Jyri Nummiselle ja Pauliina Kiurulle. Näytelmän laulukohtaukset ovat ihan parasta musiikkiteatteria!

Näytelmän ainoa ammattinäyttelijä on Eppu Salminen, joka tekee hurmaavan hirveän ja samalla koskettavan tulkinnan kitupiikki Saiturista. Salmisen liikekieli on vikkelää ja ilmaisu hykerryttävää, hän hallitsee suvereenisti koomisen ja traagisen. Ja laulaahan tämä mies myös osaa! 

Loppu hyvin, kaikki hyvin. Saiturin kuoren alta paljastuu onneton pikkupoika, joka joutui aikoinaan orpokotiin, ja hän löytää itsestään lähimmäisistä välittävän ihmisen.

Ensi-illan kiitoksissa ohjaaja Heikki Sankari nousi näyttämölle ja sanoi: "Tämän esityksen aikaansaaminen on pandemia-ajassa ollut yhteisöllisyyden osoitus."

Juuri yhteisöllisyyttä ja yhdessäoloa me tarvitsemme, teatteria, joka koskettaa, naurattaa ja myös liikuttaa.