sunnuntai 19. heinäkuuta 2020

Suomalaiset toivotettiin tervetulleeksi Kreetalle

Myönnän suoraan - en olisi rohjennut ensimmäisten joukossa varata lomamatkaa Kreetalle. Täällä kuitenkin ollaan, mutta työn merkeissä. Ennen matkaa kuulin varoituksia oikealta ja vasemmalta, ja määränpäähän saavuttua Facebookini täyttyi huolestuneista kommenteista.

Me suomalaiset olemme ottaneet koronan vaarat tosissamme koko pitkän kevään, ja moni samassa hotellissa asuva suomalainen onkin varonut laittamasta lomakuvia someen. Ikään kuin oltaisiin tekemässä jotain laitonta. Meidän lisäksemme täällä on toistaiseksi vasta belgialaisia ja puolalaisia, ja vaikka asiakkaita odotetaan lisää, ei ensi viikon ruotsalaisten ja brittien tulo innosta... Mielessäni on pyörinyt näinä päivinä kansallisen herättäjän Adolf Ivar Arvidssonin sanat: "Ruotsalaisia emme ole, venäläisiksi emme tahdo tulla, olkaamme siis suomalaisia." Lause ei tunnu edes vitsiltä, kun paikallisen Hara-nimisen pienen tavernan emäntä nosti kätensä riemusta ilmaan kuullessaan, että olemme Suomesta.


Hotellinjohtaja Stavros Orfanoudakis pitää tarkasti huolta siitä, että henkilökunta noudattaa määräyksiä.

Blue Star Euphoria -hotellin uima-allas on Kreikan pisin, peräti 200 metriä!


 Kreeta on toistaiseksi selvinnyt hyvin pandemiasta, mutta onnistuuko se jatkossa?

TUIn ensimmäinen lomalento 16. heinäkuuta sujui silti mallikkaasti. Kone täytettiin ryhmä kerrallaan, joten tungosta käytävälle ei syntynyt. Se saisi olla jatkossakin kuuluisa uusi normaali. Kaikki matkustajat käyttivät pakollisia hengityssuojaimia, samoin lentoemännät, joilla oli ruokaa ja juomaa tarjoillessa käsissään myös kertakäyttöhanskat. Vessajonoiltakin vältyttiin.

Hanian lentokentällä ei syntynyt kaaosta, koska suomalaisten kone oli ainoa sillä hetkellä saapunut lento. Puolen tunnin automatka Kolymvárin pienen kalastajakylän lähellä olevaan hotelliin kesti puoli tuntia. Perillä viiden tähden hotelli Blue Star Euphoria Resortissa turvatoimet koronaa vastaan ovat erittäin tarkat. Hotelliin saapuessa kaikilta mitatataan otsasta kuume, ja hotellinjohtaja Stavros Orfanoudakis kertoo, miten hotellin henkilökuntaa koulutettiin koronaa vastaan. Koulutettavia riitti, koska hotelli työllistää peräti 300 ihmistä.

Rannat ovat vielä tyhjät, mutta miten käy loppukesästä?


Koska hotelli aukesi vasta viime viikolla, oli aikaa rakentaa ravintolaan pleksit, joiden takana visiirein varustetut tarjoilijat annostelevat ruuan lautaselle.

- Teemme kaikkemme, jotta matkailu jatkuu. Se käsittää 80 prosenttia Kreikan taloudesta. Edessä on taloudellinen katastrofi Kreikan muutenkin vaikeiden vuosien jälkeen, Stavros Orfanoudakis sanoo.

Yleinen mieliala on kerrankin Kreikan hallituksen puolella, ja kerrankin myös kansalaiset kiittävät määräyksiä, joita hallitus on antanut. Jos koronaan sairastunut matkailija ei usko karanteenimääräyksiä, poliisi voi puuttua asiaan. Joka kaupungissa on myös ainakin yksi karanteenihotelli, Haniassa yksi.

Parin kilometrin taival Kolymvárin kylään paljastaa  kuitenkin, miten epätoivoisessa tilanteessa moni pienempi yrittäjä - kauppiaat ja ravintoloitsijat - ovat. Usean paikan ovella on lappu luukulla.

Kalastajasataman rannassa oleva ravintola Nikiforos on perustettu vuonna 1970, eikä vastaavaa turistikatoa ole tietenkään nähty. Auringonlaskun aikaan olemme ainoat asiakkaat ja saamme syödä päivällä merestä nostettua mustekalaa. Se maistuu yhtä murealle kuin Kreetalla aina, mutta alakulo valtaa silti mielen.

Miten kauan pandemian taltuttaminen vielä kestää? Voiko turismi jatkua koskaan entisellään? Jos jos ei jatku, mitä käy sille osalle maailman väestöä, joka elää siitä?

Kysymyksiä, joihin en osaa vastata. Aurinko paistaa, Välimeri huokaa jalkojeni juuressa, ja ranta on vielä tyhjä. Ihan parasta matkailua, mutta kuitenkin illuusio etteivätkö rannat vielä täyttyisi.

Kerron lisää Kreetan Hanian matkoista elokuun Me Naiset -lehdessä!


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti