Vaatimaton ei kannata olla, eikä varsinkaan jos vaatimattomuuteen ei ole syytä. Imatralla ei ole.
Se on Suomen vanhin matkailunähtävyys, sen Kruunupuistossa on Suomen vanhin luonnonsuojelualue, Suomen viime vuonna kauneimmaksi valittu rakennus, Valtionhotelli ja upouusi teatterirakennus, Teatteri Imatra, vahva talous, kolme urheilijaa perjantaina alkavissa Etelä-Korean talviolympialaisissa - ampumahiihtäjä Venla Lehtonen, maastohiihtäjä Lari Lehtonen ja lumilautailija Matti Suur-Hamari.
Imatran Valtionhotelli on ainutlaatuinen vierailu- ja yöpymiskohde.
Listaa voisi jatkaa kaupungin kolmeen kylpylään, suurimpaan maan vesivoimalaan jne. Läkähdyttävää!
Puoli vuotta kaupunginjohtajana vaikuttanut Rami Hasu jatkaa eläkkeelle jääneen Pertti Lintusen tuloksellista linjaa ja kertoi Helsingissä järjestetyssä tiedotustilaisuudessa hyviä uutisia. Ja julisti Imatran samalla kansallisihmeeksi.
-Kaupungin väkiluku on muutama sata henkeä päälle 27 000, ja vaikka väki ikääntyy kuten koko Suomessa, taloutemme on vakaalla pohjalla.
Se tarkoittaa, että kaupungin viime vuoden tilinpäätös oli kymmenennen kerran positiivinen. Kuntaveroakaan ei tarvitse siis korottaa.
Imatran ainutlaatuisuutta oli tiedotustilaisuuteen kutsuttu hehkuttamaan näyttelijät Sinikka Sokka ja Mikko Kivinen sekä muotialan vaikuttaja, toimittaja Jaakko Selin. Ja sitähän kolmikko teki aivan täydestä sydämestä.
Mikko Kivinen, Sinikka Sokka ja Jaakko Selin tietävät, miksi mennä Imatralle.
Selinillä on jo lapsuusmuistoja Imatralta ajalta, jolloin perheet tekivät lomamatkoja autolla ympäri maata. Jos Imatra kelpasi keisareille, miksei suomalaisille perheille.
-Olen sitä sukupolvea, joka reissasi vanhempiensa kanssa ensin itärajaa ylös, sitten länsirajaa alas. Imatran Valtionhotelli oli silmissäni kuin satulinna, ja kosken kanjonissa olevat monogrammit kiinnostivat pientä poikaa. Aikuisena olen saanut yöpyä hotellin ainutkertaisissa huoneissa. Ja tietenkin nauttinut legendaarisen ravintola Buttenhofissa loistoillallisia.
Jaakko Selinillä oli mukanaan harvinainen aarre, ihan retro sellainen. Italialaisen ratamoottoripyöräilijä Valentino Rossin aurinkolasimallistossa oli aikoinaan lasit, joiden nimi on - Imatra!
Sinikka Sokka vieraili Teatteri Imatralla ensimmäistä kertaa Nine-musikaalissa ja pääsi myös Valtionhotellin makuun.
-Olen yöpynyt ylimmässä tornihuoneistossa ja muissakin huoneissa. Tyttärentyttäreni Cedrik oli viisivuotias, kun myös hän pääsi Imatralle ja laski vaijerilla kosken yli. 10-vuotias puhuu siitä edelleen.
Sinikka Sokka iloitsi siitä, että näinä aikoina, jolloin kulttuuria ajetaan alas monissa kaupungeissa, Imatralle rakennettiin uusi talo. Teatterinjohtaja Timo Rissasen ja talon hienon ensamblen johdolla viime vuonna teatterissa kävi katsojia enemmän kuin kaupungissa on asukkaita. Juuri nyt ensi-iltansa sai näytelmä Maailman ympäri 80 päivässä.
Teatterin Imatran uusi rakennus vihittiin käyttöön melkein tasan vuosi sitten.
Mikko Kivisen muistot Imatralta sijoittuvat vuosiin 1981-1983, jolloin hän ennen Teatterikorkeakouluun pääsyään näytteli kaksi vuotta Imatralla. Toisen vuoden hän jakoi kämppänsä Riitta Havukaisen kanssa, ja he saivat kuulemma porttikiellon sikäläisiin ravitsemusliikkeisiin. Hänellekin ravintola Buttenhof on tuttu.
-Teatterin ohjelmisto oli kunnianhimoinen, näyttelimme muun muassa Shakespearen ja Jean Anouilhin näytelmiä. Mutta myös lastennäytelmää Taikakukka, jossa minä olin seetripuu ja Riitta sirkuttava lintu.
Sinikka Sokka nähdään seuraavan kerran Teatteri Imatran näyttämöllä 2. toukokuuta, jolloin hän vierailee Jaana Saarisen kanssa siellä Rantarouvat-näytelmällään.
-Missä viipyy minun kutsuni, Mikko Kivinen heittää haasteen Imatran suuntaan.
Kivisen Saikkua, kiitos! -esitystä on esitetty yli 250 kertaa ympäri Suomea, ja sen on nähnyt yli 45 000 katsojaa. Nyt sitä esitetään loppuunmyydyille katsomoille nimellä Lisää saikkua, kiitos! muun muassa Turun Linna-teatterissa.
Imatra on sen verran inspiroiva työpaikka, että näyttelijätkin hinkuvat sinne!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti