Siellä ollaan kaikki alasti, hoikat ja läskit, sileät ja ryppyiset, isoperseiset ja litteäpyllyiset, raskausarpiset ja litteät vatsakummut, kiinteät ja roikkuvat rinnat, joskus myös yhden rinnan naiset. Uimahallin saunassa, naisten puolella ei kukaan kysy ammattia, sosiaalista arvoasemaa eikä ikää.
Helsingin Vuosaaren uimahallissa, naisten puolella, kuulee tarinoita elämästä, vaikka ei aina haluaisikaan kuulla. Viileämmässä saunassa istuvat äidit lapsineen, kuumissa löylyissä me vähän vanhemmat rouvat.
Saunassa istuisi mieluiten hiljaa, mutta kun vastapäiselle lauteelle sattuu puhetta pulppuava, ei auta muu kuin kuunnella ja vastata puheeseen.
Sellainen puhetta pulppuava istui eilen lauteilla. Juttu alkoi siitä, että kun matalan käheällä äänellä puhuva rouva ilmoitti minulle, ettei aio ottaa lunssarokotusta.
"Miksi", kysyin.
"Yksi ystäväni otti kerran ja oli puoli vuotta sairaana", kuului vastaus. Mielipide oli vuorenvarma ja juuri niin varmaa tietoa, kuin huhuista muodostuu. Rouva jatkoi, että hän tekee kaikkensa terveytensä puolesta. Sitten paljastui, että hän on ketjupolttaja, jolla on keuhkoahtauma, ja kaljakin maistuu niin, että hän on ollut mukana Elämä uusiksi -ryhmässä.
"Olen ollut parissa aivoleikkauksessakin tupakoinnin aiheuttamien vaivojen vuoksi".
"Miksi sitten tupakoit edelleen", kysyin.
"Se on kyllä ihme juttu! Mutta onneksi saan jutella täällä uimahallissa näistä asioista, minulle ei ole perhettä eikä sukulaisiakaan. Kukaan ei koskaan soita minulle ja kysy, mitä kuuluu. Täytin just seitsemänkymmentä, enkä olisi koskaan halunnut syntyä tänne. Minulla diagnisoitiin nuoruusiän masennus. Mutta jos hyvin käy, minulla voi olla viisitoista vuotta vielä jäljellä", hän kertoi jotenkin ilahtuneena siitä mahdollisuudesta.
Tarina jatkuikin iloisemmissa merkeissä, kun hän sanoi varsinkin maahanmuuttajataustaisten naisten kuuntelevan häntä mielellään.
"He kannustavat ja juttelevat. Miksi suomalaiset eivät osaa kannustaa? Onko se keneltäkään poissa, jos antaa toiselle tunnustusta ja kannustusta?"
Tästä pääsimmekin varsinaiseen asiaan ja totesimme yhteen ääneen, että kannustaminen antaa kannustajallekin paljon myönteistä energiaa.
Lähdin löylyistä ja toivotin hyvää illanjatkoa.
"Kiitos, että juttelit", rouva huikkasi perääni.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti