On teatteriseurue, vanhan linnoituksen sisään kätkeytyvä näyttämö, katsomo ja klassikkoteos, josta seurue alkaa harjoitella esitystä. Alkuasetelma kuin 1500-luvun commedia dell´arte -improvisaatioteatterissa.
Nyt ollaan kuitenkin Ryhmäteatterissa Suomenlinnassa, Hyvän omantunnon linnakkeen muurien sisällä. Juha Kukkosen dramatisoima ja ohjaama Don Quijote perustuu Miguel de Cervantesin klassikkoromaaniin. Tragikoomilliseksi luonnehdittu näytelmä paljastuu kuitenkin ensimetreiltä transformaatioksi eli muutokseksi. Tapahtuu jotain aivan muuta kuin oletetaan tapahtuvan.
 |
| Santtu Karvonen, Robin Svartström, Pihla Penttinen ja Miila Virtanen (kuva Ryhmäteatteri) |
Jos romaanin päähenkilöllä Alfonso Quijanolla menee todellisuus sekaisin hänen luettuaan liikaa ritariromaneita, sama tapahtuu mystisellä tavalla myös näyttelijöille Robin Svartströmille, Santtu Karvoselle, Petja Lähteelle, Pihla Penttiselle, Miila Virtaselle ja Jesse Gyllenbögelille.
He huomaavat olevansa keskellä hurjaa seikkailua, jossa tuulimyllyjä vastaan taisteleva ritari joutuu ahdingosta toiseen. Vaikka he luulevat transformaatiossa esittävänsä Cervantesin romaanin tarinaa, juoneen sekaantuu myös ulkopuolinen hahmo. Hänkin kaukaa menneisyyden tragedioista... tai miksei vaikka Tähtien sodasta.
 |
| Santtu Karvonen, Miila Virtanen, Robin Svartström, Jesse Gyllenbögel, Pihla Penttinen ja Petja Lähde (kuva Ryhmäteatteri.) |
Juha Kukkosen ratkaisu sovittaa vanhasta tarinasta unohtumaton, parodinen teatterileikki on nerokasta ilotulitusta, jossa traaginen on koomillista ja lopulta riemullista kesäteatteria, jossa kaikki päättyy hyvin.
Robin Svartström on houreisiinsa uskovana surullisen hahmon ritarina liikuttava. Hän seuraa näkyjään intensiivisesti ja intohimolla. Hänen uskollista aseenkantajaansa Sancho Panzaa esittää Santtu Karvonen, jonka roolitulkinta on fyysistä ilmaisua myöten häikäisevä. Kun on nähnyt Karvosen monissa Ryhmäteatterin näytelmissä, niin uskaltaisiko nyt sanoa, että hän tekee elämänsä roolin. Uskaltaa varmasti!
Esitys vaatii koko ensembleltä täyttä heittäytymistä. Hiki purskuu, puvut ja hahmot vaihtuvat kuin taikaiskusta. Heikkoa lenkkiä tässä näytelmässä ei nähdä.
Kun Don Quijote ja Sancho Panza karauttavat taisteluihin Rosinante-hevosella ja aasilla, katsoja uskoo näkevänsä hevosen ja aasin, vaikka ne ovatkin vain polkupyörät. Silloin teatterileikki on totisesti temmannut mukaansa vai tapahtuuko katsomossakin transformaatio? Ollaan mukana jossakin, joka tempaa hetkeksi pois todellisuudesta, ja se on totisesti terveellistä näinä aikoina.
 |
| Sancho Panza ja Don Quijote karauttavat taisteluun. Tynnyri päässään Pihla Penttinen, välillä myös ritarin kuvittelema suloinen neito, viisas neitsyt Dulcinea Tobosolainen. (kuva Ryhmäteatteri) |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti