Milloin me ollaan perillä?

Isovanhemmat, Juha ja minä, jälleen matkalla lastenlasten Lilianin ja Noelin kanssa. Tällä kertaa vain yhdeksi yöksi Tallinnaan hiihtolomalla, koska kesälomareissuun 2019 on säästettävä rahaa ja hermoja. Viime kesänä Menorcalla Noelin, 7 v., huomiot keräsivät paljon tykkäyksiä Facebookissa (yksi legendaarisista oli ensimmäisen lomapäivän huomio: - Täällä on paljon lehmiä, miksi kukaan ei juo maitoa?). Varsin hyvä huomio ilmiselvästi laktoori-intoleranssista kärsivälle pojalle.

Lähdön hetki on aina paras! Nyt Länsiterminaalissa, kohti Eckerö Linen Finlandiaa.

 

Tallinnaan lähdettiin tällä kertaa Eckerö Linen Finlandia-laivalla. Tuhti aamiasbuffet kirvoitti Noelin miettisiin: - Miten paljon meillä neljällä on yhteisikää?

Ekaluokkalainen matikkanero laski sen meitä muita nopeammin ennen kuin saatiin numerot päässä järjestykseen: - 149 vuotta!

Aamiaisen jälkeen piti rientää katsomaan taikuri Jaria Bar Nosturi -keulabaariin. Vaan miten kävi? Noel alkoi kysellä, että milloin mennään hotellihuoneeseen ja milloin ylipäätänsä ollaan perillä.

-No, ei vielä tuntiin, olemme keskellä Suomenlahdella! Ajattele, että minun vanhempani reissasivat tätä väliä Georg Ots -nimisellä laivalla monta tuntia. Vaikka välimatka on vain noin kahdeksankymmentä kilometriä, selostin. Harvinainen muinaistieto ei tainnut upota, koska Noel tarvitsi siinä vaiheessa "tarkkauslasit" eli kiikarit nähdäkseen sukellusveneitä. Ei näkynyt tällä kertaa.

Tallinnassa meitä odotti suosikkikaupunginosassamme Rotermannilla sijaitseva Metropol Spa -hotelli ja juniorsviitti. Eniten lapsia ilahdutti valtava kylpyhuone ja poreamme, jota piti kokeilla vielä illalla parin tunnin kylpyläreissun jälkeen. Ensin kuitenkin kuivaharjoiteltiin ennen kuin ladattiin ratikkakortit ja mentiin kakkosen ratikalla Baltic Jaama Turgille. Sen neuvostoantiikin osasto kiinnosti varsinkin ukkia. Lilian veti hänet sieltä kädestä pitäen pois.

Kuivaharjoittelua hotellihuoneemme kylpyammeessa.

 

Sitten olikin taas nälkä. Baltic Jaama Turgin Humala Koda -ravintola herätti lapsissa monia mielleyhtymiä ja kysymyksiä. Vakuutimme, ettei se tarkoita humalaa, vaan sitä, että Humala Kodassa on oma pienpanimo.

Humala Kodan jälkeen oli vuorossa hotellin kylpylä, rauhallinen ja arkkitehtonisesti kaunis allasosasto - uima-allas, kolme poreallasta ja neljä saunaa. Niistä Juhan ja minun suosiksi nousi suolahöyryauna, jonka höyryt auttoivat molempia riivaavaan yskään ja nuhaan.

Porukka valmiina kylpylään.

 

Tärkeintä se, että Noel oppi uimaan kylpylän uima-altaassa. Ehkä siksi mitä isosisko Lilian totesi lakonisesti ekaluokkalaisten ensimmäisestä uimahallireissusta.

-Kaikki, jotka eivät osaa uida, joutuvat Itiksen uimahallissa lastenaltaaseen, hän lausui pikkuveljelleen enteellisesti.

Kahden tunnin kylpyläreissun jälkeen mummi laittoi vähän liikaa vaahtoa ammeeseen.

 

Koitti seuraava päivä. Satoi jotain epämääräistä, edellispäivän aurinkoinen sää oli muuttunut ... harmaaksi.

Sitten isovanhemmat mokasivat. Pitihän meidän tietää, että  Ülemiste kauppakeskukseen pääsee bussilla NUMERO 15. Vaan me hyppäsimme puolen tunnin odottelun jälkeen NUMERO 2:een, joka kyllä kulkee kauppakeskuksen sivuitse. Vaan kääntyikin lentokentälle, josta jouduimme tarpomaan pari kilometriä kauppakeskukseen. Lilianin ja Noelin isän Janin isän kunniaksi on sanottava, että nämä lapset osaavat nurisematta kävellä.

Illalla koitti paluu Finlandialla Suomeen ja hyvä buffet-illallinen. Ruoka maitti, ja lapset vetelivät katkarapuja tottuneesti sekä lämpimän pöydän japanilaisia lihapullia. Toisin oli mummin ja ukin lapsuudessa, vaan ei siitä enempää.

Seurasin viereisessä pöydässä istuvaa kahta pikkupoikaa. Ruoka maitti ja vähän ylikin. Lähtöryysiksessä ennen laivan saapumista satamaan molemmat pojat oksensivat, mutta onneksi kahdella neuvokkaalla äidillä oli muovipussit valmiina.

Noel katsoi tilannetta sanoi: - Onneksi täällä ei saa pitää puukkoja!

Ihana matka, jälleen kerran. Vaan tänään mietin allaolevan kuvan tunnelmissa: seuraavan kerran Metropol Spahan kahdestaan Juhan kanssa!

 

 

Ihana reissu.