sunnuntai 16. helmikuuta 2020

KOM-TEATTERIN POIKA OSUU SUORAAN SIELUUN

Tämän henkilökohtaisempaa, syvälle omiin tunteisiini ja elämänkokemuksiini osuvaa näytelmää en ole pitkään aikaan nähnyt. Siksi pystyn kirjoittamaan tästä vasta nyt, kolme päivää ensi-illan jälkeen.
Ranskalaisen Florian Zellerin (s.1979) Poika on hänen omien sanojensa mukaan hänen näytelmistään henkilökohtaisin. Hän on kuvannut Poikaa vanhemmuuden painajaiseksi. "Jos haluat onnellisen elämän, älä hanki lapsia..." Mutta kuka sellaista miettii lapsia halutessaan, perhettä perustaessaan? Kun edessä on tulevaisuus, elämää loputtomiin?

Olen itse kokenut perheessäni nuoren ahdistuksen, joka johti hirveimpään vaihtoehtoon - itsemurhaan. Olen kuluneiden seitsemän vuoden aikana kysynyt monta kertaa itseltäni ne kysymykset, joita näytelmän isä ja äiti kysyvät: mitä olisin voinut tehdä toisin, miksi kysyin häneltä vääriä kysymyksiä, miksi pienestä, valoisasta, lahjakkaasta, kaksi loppututkintoa suorittaneesta lapsesta tuli se syvään masennukseen ajautunut nuori aikuinen? Miksi elämä muuttui niin raskaaksi, että vain kuolema oli vaihtoehto? Miksei hän nähnyt enää mitään valoa?

Kom-teatterissa vanhemmuuden painajainen muuttuu todeksi. Nuori ohjaaja Riikka Oksanen tavoittaa todellisuuden aidosti, eikä hänen tulkintansa liioittele. Lukioikäinen Niko ei jaksa enää käydä koulua, häntä ei kiinnosta mikään, eikä muutto äidin luota isän uusperheen luokse tuo mitään ratkaisua. Hän ajautuu yhä syvemmälle synkkyyteen kunnes joutuu itsemurhayrityksen jälkeen sairaalaan, josta vanhemmat auttavat hänet pois, kotiin, jonne hän haluaa ja saa vanhempansa vakuuttuneeksi, ettei hän tarvitse sairaalahoitoa tai terapiaa.

Hänen vakuuttelunsa vakuuttaa myös vanhemmat, sillä me vanhemmathan uskomme ja luotamme.

Loistava, suurenmoisesti rooliaan tulkitseva Paavo Kinnunen tekee roolissaan Nikona järkyttävän todentuntuisen tulkinnan. Olen nähnyt hänet jo monissa rooleissa, eikä Kinnunen juutu yhteen ilmaisuun. Hänen Nikonsa on niin todellinen, että tekisi mieli ottaa tämä pieni poika syliin ja sanoa, ettei mitään hätää. Että elämä on sittenkin kaikkine vaikeuksineen elämisen arvoista. Että sinua rakastetaan, että sinä et ole yksin. Ota vastaan kaikki se tuki, joka sinulle annetaan!

Paavo Kinnusen ohella tarinaa kannattelevat isää näyttelevä Niko Saarela ja tämän nuorta Sofiaa vaimoa näyttelevä Ria Kataja, joka toteaa miehelleen, että elämä kiertyy nykyään vain Nikon ja tämän ahdistuksen ympärille. Silloin itkin katsomossa.

Paavo Kinnunen tekee Nikona hienon ja koskettavan roolin joka on hyvin todellinen ja totta. (kuva Marko Mäkinen)


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti