Kenen pitäisi katua?

Lumi Aunio, Seidi Haarla, Ursula Salo, Aino Seppo ja Heidi Herala (kuva Robert Seger)

 Helsingin kaupunginteatterin suuri näyttämö on nähty monena, mutta harvoin sen syvyyttä ja avaruutta on käytetty niin vaikuttavasti kuin Ei kertonut katuvansa -näytelmässä. Näyttämö aukeaa pohjoisen selkosiksi, kuohuvaksi, höyryäväksi joeksi, täysikuun maisemaksi ja välillä niin syvän verenpunaiseksi sodasta, että haavoittuneiden sotilaiden tuska tuntuu katsomossa asti. Lopussa maisema on poltettu Rovaniemi, jossa jäljellä on enää savupiippuja ja mustiksi palaneita puunrankoja.

Lavastaja Vilma Mattila, valosuunnittelija Heikki Paasonen, projisoinnit tehnyt Toni Haaranen ja pyrotehosteista vastaava Markku Ahonen ansaitsevat ensimmäiset aplodit - näyttämökuva on mykistävän tehokas. 

Miten Tommi Kinnusen tiivistunnelmainen romaani viidestä naisesta, jotka kulkevat jalan Norjan Narvikista Rovaniemelle onnistuu näytelmänä?  

Vaikuttavasti. Saksan armeijan palveluksessa olleet naiset lähetetään Lapin sodan loputtua takaisin Suomeen päät kerittyinä, kunniansa rippeitä joten kuten kannatellen. He kohtaavat satojen kilometrien matkallaan syyttelyä, huorittelua ja vihaa, mutta myös myötätuntoa ja saavat apua. 

Susanna Airaksinen tekee yhtä vahvan ohjaustyön kuin hän teki edellisessä työssään Everstinnassa. Hänen kädenjäljessään on paljon tunnistettavaa ja yhteistyössä on jälleen mukana sävellyksestä ja äänisuunnittelusta vastaava Johanna Puuperä. Loistava kolmihenkinen bändi luo näyttämölle hetkittäin lännenelokuvien ja jopa Tarantinon The Hateful Eight -elokuvan tunnelmaa.

Entä ne naiset, he, joiden ei minun mielestäni tarvitse katua, he, jotka luottivat Saksan aseveljeyteen ja lupauksiin, joita miehiltä saivat? Heidi Herala, Ursula Salo, Aino Seppo, Lumi Aunio ja Seidi Haarla tekevät vahvat roolityöt, ja kunkin ratkaisu lähteä Saksan armeijan matkaan, selittyy vaikuttavina takaumina menneeseen. Heidän henkilökohtaiset kohtalonsa ja lopulta Suomen kohtalo toisen maailmansodan lopussa kietoutuvat yhteen.  

Heidi Herala on joukon primus motor ja tekee jälleen yhden uransa hienoimmista rooleista. Ja olipa taas ilo katsoa hänen ja Jouko Klemettilän aina yhtä hienoa yhteistyötä! Aino Seppo lääkeriippuvaisena sairaanhoitaja on riipaiseva tulkinnassaan, eikä Ursula Salon roolihenkilön selviytymiskyky jää epäselväksi. Lumi Aunio on juuri niin hauras kuin roolin vaatima nuoruus vaatii. Hytti nro 6 -elokuvassa pääroolin tehnyt Seidi Haarla tekee nyt debyyttiroolinsa kaupunginteatterissa.

Ei kertonut katuvansa kertoo melkein kahdeksankymmenen vuoden takaisista tapahtumista. Näytelmän ei tarvitse alleviivata ajankohtaisuutta, mutta järkyttävän ajankohtainen se Ukrainan sodan takia on.

Heidi Herala (kuva Robert Seger)

Aino Seppo (kuva Robert Seger)