La Strada on Teatteri Avoimien Ovien kulttuuriteko

Teatteri Avoimet Ovet on tehnyt varsinaisen kulttuuriteon ottaessaan ohjelmistoonsa La Strada -näytelmän. Federico Fellinin vuonna 1954 ensi-iltansa saanut elokuva saa vasta nyt kantaesityksen Suomessa. Mikä sen komeammin juhlistaisikaan Helsingin Erottajalla sijaitsevan teatterin 25-vuotista taivalta!

Sirkusmaailmaan sijoittuva on La Strada on pohjimmiltaan tragedia, vaikka se hymyilee kyynelten läpi  elämän ja ihmissuhteiden järjettömyydelle.

Ilkka Heiskanen (kuva Mitro Härkönen)

Tarina alkaa siitä, kun äiti myy aran tyttärensä Gelsominan voimamies Zampanolle. Tämän mukana on aiemmin ollut Gelsominan sisar Rosa, jonka kohtalosta ei sen enempää tiedetä. Zampano on itseään täynnä oleva pullistelija, jota naiivi Gelsomina nöyrästi yrittää totella. Elokuvan unohtumattomat pääroolit tekivät Fellinin puoliso Giulietta Masina ja Anthony Quinn.

Teatteri Avoimiin Oviin näytelmän sovittanut ja ohjannut Hanna Kirjavainen on saanut upeasti irti kaikki tarinan sävyt - kodittomuuden, maailman kylmyyden, ihmisen läheisyyden kaipuun ja haikeat unelmat, jotka niin harvoin elämässä toteutuvat. Tarina seuraa elokuvan juonta, mutta tapahtumapaikat ovat muun muassa kauppakeskusten takapihat ja taustalla häivähtää köyhyys, jota kaatopaikat kuvaavat.

Gelsominaa näyttelevä Ella Pyhältö on silmiensä ilmeitä myöten lapsenmielinen nuori nainen. Hän tulkitsee herkästi ja koskettavasti kodin kaipuuta, ja koko hänen olemuksensa tuntuu huutavan "ota minut syliin ja lohduta". Ilkka Heiskasen vinttikoiramaisen laiha ja jäntevä olemus on herkullinen kontrasti mielikuvaan kahlekuninkaasta, joka kuvittelee hallitsevansa itseään ja koko maailmaa. Heiskasen vahva lavakarisma ja äänenkäyttö eivät jätä nytkään kylmäksi - hän on todellinen rautakeuhko Zampano! 

Ilkka Heiskanen ja Ella Pyhältö (kuva Mitro Härkönen)

Gelsomina saa hetken vapautuksen Zampanon ylivallasta, kun kiertävän sirkuksen akrobaatti Matto yrittää houkutella naista matkaansa: "Gelsomina! We are a family!" Roolissa nähdään ainutkertaisen upea ukranalainen tanssija, tanssinopettaja Roman "Tino" Hibalov, joka kieppuu näyttämöllä välillä päällään, välillä käsillään. Eikä ihme, onhan hänet rankattu Euroopan parhaimmistoon breikkaajana. Se, miten hyvin hän replikoi suomeksi, on pienoinen ihme, sillä hän on asunut Suomessa vasta pari vuotta.

Roman "Tino" Hibalov (kuva Mitro Härkönen)

Neljännessä, eikä vähäisemmässä roolissa on muusikko Satu Lankinen. Hänen haitarinsa soi haikeasti, välillä rohkeammin mouruten. Hän tekee musiikkinsa lisäksi hienoja, pieniä rooleja. Näytelmän lopussa kuullaan Nino Rotan säveltämä, elokuvasta tuttu tunnusmusiikki. Se soi katsojan mielessä vielä kotimatkalla.

Videolavastuksen tehneen Joona Petterssonin videot vievät katsojan road movie -matkalle, eivät liikaa, vaan juuri sopivasti liikkuvaa kuvaa käyttäen. Pelkistetty lavastus, olematta mitenkään staattinen, antaa tilaa hienolle näyttelijäntyölle.

Kun Zampano sanoo Gelsominalle "et ehkä usko sitä, mutta kaikella maailmassa on jokin tarkoitus", on siihen pakko uskoa. Ainakin tällä esityksellä on tarkoituksensa juuri tässä ajassa, tässä syksyssä 2023.

Teatteri Avoimet Ovet, La Strada, ohjelmistossa 16.12.2023 saakka.